Luonto tällä saarella oli aivan ainutlaatuinen, rehevää leppämetsää ja kalliota pitkin kasvavia isoja kataja-alueita, siis todella laajoja alueita.
Sinilevästä ei ollut tietoakaan, vesi oli niin kirkasta että puheet Itämeren huonosta tilasta ei ainakaan täällä tuntuneet pätevän, näin ajattelimme vielä illalla. Aamulla tilanne oli valitettavasti aivan toinen, levää oli sen verran ettei uimaan viitsinyt mennä. Ja seuraavien päivien aikana sinilevätilanne valitettavasti konkretisoitui meille totaalisesti, huh, ja voi itku, vetää sanattomaksi.
Tässä ankkurointipaikkamme, syväys olisi tässä riittänyt myös purkkarille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti