Saari tosiasiassa jakautuu kahteen osaan, joita erottaa tiheä kaislikko (järviruoko) ja emme ole koskaan yrittääneet a) rantautua toiselle puolelle, koska "palvelut" ovat toisella puolella ja b) emmekä ole yrittäneet rämpiä kaislikon lävitse. Tällä kertaa saimme pitää oman saaripuoliskon itsellämme.
Orrörarnan toisella puolelle on leiritynyt "pysyvästi" joku perhe, jota ihmettelimme jo viime vuonna ja koiramme Kasper jaksoi ihmetellä heidän puuhiaan myös nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti